EU:n uusiutuvan energian direktiivi, niin sanottu RED II -direktiivi, ohjaa jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ympäristötietoisempaan suuntaan vuodesta 2021 alkaen.
Ekoajattelu ei perinteisesti ole noussut listalla korkealle, kun on puhuttu teollisuusyrityksen tuloksenteosta. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Ympäristötietous ja pyrkimys vastuullisuuteen läpäisevät koko yhteiskunnan. 22. elokuuta 2020 vietetty maailman ylikulutuspäivä alleviivasi jälleen maapallon resurssien rajallisuutta. Asiaa, joka koskettaa meitä kaikkia.
Pitkäjänteinen ympäristötyö on tärkeää koko ihmiskunnalle, mutta ympäristötietoisuuden hyödyt realisoituvat yrityksille myös lyhyellä aikajänteellä. Resurssitehokas toiminta tuo suoria kustannussäästöjä. Lisäksi ympäristösertifikaatit ja ympäristöjärjestelmien ylläpitäminen vahvistavat positiivista mielikuvaa vastuullisesta liiketoiminnasta asiakkaille ja sidosryhmille, sekä auttavat esimerkiksi pärjäämään kilpailutuksissa.
Sertifikaattien saavuttamisen ja järjestelmien ylläpitämisen edellytyksenä oleva raportointi on kuitenkin oma lukunsa. Tässä blogikirjoituksessa avaan hieman kestävyysraportointia, jonka ei enää tarvitse olla aikaa vievää Excelin täyttämistä. Saatavilla on myös käteviä työkaluja, kuten Once by Pinja materiaalivirtojen hallinta- ja raportointijärjestelmä. Voit tutustua Pohjoismaiden johtavan biokaasun tuottajan Gasumin kokemuksiin Once-järjestelmän käyttöönotosta.
Porkkanan lisäksi direktiivikeppiä ympäristön hyväksi
Ympäristötietoisuutta lisätään paitsi sertifikaattiporkkanan, myös direktiivikepin avulla. EU:n uusiutuvan energian direktiivi, niin sanottu RED II -direktiivi, ohjaa jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ympäristötietoisempaan suuntaan vuodesta 2021 alkaen. Tarkoituksena on kestävän kehityksen ja ympäristön monimuotoisuuden turvaaminen.
Direktiivi koskee energia- ja kiertotalousalan toimijoita, joiden on raportoitava toimintansa ympäristökuormituksesta aiempaa tarkemmin. Energiantuotannossa käytettävien materiaalien alkuperään ja tuotannon sekä kuljetuksen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota.
Kestävyysraportointi on haastavaa käsityönä
Ainetasejärjestelmällä seurataan sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja biokaasun tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden määrää.
Uudet vaatimukset koskevat päästökaupparekisterin tietoihin perustuvien arvioiden mukaan noin 130 suomalaista toiminnanharjoittajaa. Heiltä tullaan edellyttämään kestävyysjärjestelmää, jolla osoitetaan biomassan kestävyyskriteerien täyttyminen, sekä ainetasejärjestelmää. Sillä seurataan sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja biokaasun tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden määrää.
Näiden toimijoiden tulee jatkossa tehdä kestävyysraportointia kolmesta toimintaansa liittyvästä osa-alueesta, jotka ovat:
- Polttoaineiden ja raaka-aineiden kuljetusten CO2-päästöt
- Tuotannon CO2-tase
- Materiaalien alkuperä. Kerromme kestävyysraportoinnin kolmoishaasteesta tarkemmin oppaassamme: Kestävyysraportointi energia- ja kiertotaloustoimialalla.
Kolmoishaasteen jokaiseen kohtaan liittyy useita laskettavia asioita. Esimerkiksi kuljetuksen päästöihin vaikuttavia asioita ovat: ajetut kilometrit, käytetyt ajoneuvotyypit ja polttoaineet sekä käytetyt ajoreitit. Kaikki nämä tiedot pitää kerätä tavalla tai toisella, ellei käytössä ole jo järjestelmää, joka kokoaa raportin automaattisesti.
Laskettavaa on siis paljon. Tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin unohtaa Excel, jonka täyttäminen vie aikaa ja altistaa virheille. Käytännössä helpoin ja luotettavin tie on automatisoida toimitusketjuun liittyvä raportointi siihen tarkoitetulla järjestelmällä.
Raportointia voidaan tehdä monenlaisista syistä, mutta yksi on varma: raportointiin käytetty aika ja vaiva on pois tuottavasta työstä. Toimiva järjestelmä auttaa yrityksiä keskittymään oman bisneksen kannalta oleelliseen.
Lue lisää
